Suuri kiitos kaikille Myllypuro-päivään osallistuneille!

Myllypuro-päivää juhlittiin 26.9.2026 klo 10-13 Asukastila Orpaantuvan edustalla. Sää oli välillä sateinen, mutta väkeä saapui runsain joukoin tapahtumaan ja saimme luotua yhdessä yhteisöllisen ja hyvän mielen tapahtuman.

Myllypuro-Seura täytti 60 vuotta, jonka kunniaksi Myllypuro-päivään oli panostettu erityisesti. Seura jakoi herkullisia hattaroita ja tarjosi upeita kasvomaalauksia lapsille. Taikuri Tuomas Seikku esiintyi vauhdikkaasti ja yleisöä osallistaen. Saimme kuulla myös Nostalgia -kuoron ja Orkesteri -bändin musiikkia. Kävijät pääsivät tutustumaan paikallisiin yhteisöihin ja herkuttelemaan vohveleilla, makkaroilla ja perinteisen kahvion maistuvilla tarjottavilla.

Kiitos kaikille yhteisötoimijoille ja vapaaehtoisille onnistuneen tapahtuman luomisesta!

Vuoden Myllypurolaiseksi valittiin vuonna 2026 Myllypuron Seniorikeskus. Päivässä julkistettiin ja palkittiin myös Uuden Myllyviestin valokuvauskilpailun voittajat. Lämpimät onnittelut kaikille!

Myllypuro-Seuran puheenjohtaja Eevastiina Myllyrinne piti seuran juhlavuoden kunniaksi puheen, jonka pääset lukemaan tästä:

Hyvät myllypurolaiset, ystävät, yhteistyökumppanit ja kaikki Myllypuro-päivään saapuneet – Lämpimästi tervetuloa!

Tänä vuonna meillä on erityinen syy juhlaan: meidän oma Myllypuro-Seuramme täyttää 60 vuotta. Ja se on edelleen elävä, aktiivinen ja koko ajan kehittyvä yhteisö. Kun Myllypuroa alettiin rakentaa 1960-luvulla, kaikki tapahtui nopeasti. Muutamassa vuodessa tänne muutti noin 12 000 asukasta. Uusi kaupunginosa nousi vauhdilla, mutta palvelut eivät aivan pysyneet perässä.

Niinpä myllypurolaiset tekivät jotain, mikä tuntuu edelleen hyvin myllypurolaiselta: he ryhtyivät itse toimeen. He perustivat Myllypuro-seuran vuonna 1966 rakentamaan yhteishenkeä ja ajamaan uuden kaupunginosan asioita. Ja vuosien aikana seura on saanut paljon aikaan. 

Seura on vaikuttanut muun muassa terveyskeskuksen saamiseen Myllypuroon – ja myöhemmin sen säilyttämiseen – Myllypuron kirkon rakentamiseen, alueen liikennejärjestelyihin sekä Liikuntamyllyn syntymiseen entiseen Paragonin kuittipainoon.

Monet näistä asioista ovat nykyään niin itsestään selvä osa Myllypuroa, ettei tule ajatelleeksi, että niiden taustalla on ollut aktiivisia asukkaita, jotka ovat päättäneet pitää oman kaupunginosansa puolta. Myös ympäristöstä on pidetty yhdessä huolta. Jo 1970- ja 80-luvuilla Myllypuro-Seuran kevätsiivoustalkoot kokosivat asukkaita yhteen. Ja edelleen joka kevät me kokoonnumme roskapussien ja roskapihtien kanssa siistimään kotikulmiamme.

Kuudessakymmenessä vuodessa Myllypuro on muuttunut valtavasti, mutta ajatus on pysynyt samana: tämä on meidän yhteinen kotimme, joten pidetään siitä yhdessä huolta. Minulla itselläni on ollut ilo nähdä Myllypuro-Seuran toimintaa läheltä ensin muutaman vuoden ajan seuran koordinaattorina ja viime syksystä lähtien puheenjohtajana. Ja ehkä hienointa on ollut huomata, kuinka monenlaisia ihmisiä yhden kaupunginosan sisälle mahtuu – ja mitä tapahtuu, kun heille syntyy paikka kohdata toisensa. Sellainen paikka on meille Asukastila Orpaantupa. Jos Orpaantuvalla istuu hetken kahvikupin ääressä, näkee aika hienon läpileikkauksen tämän päivän Myllypurosta.

Samassa tilassa kohtaavat läheisen omakotitaloalueen asukkaat, Yläkiventien rempseät mammat, Myllykaaren kotiyhteisön innokkaat vapaaehtoiset, eläkeläiset, lapsiperheet, pitkään Myllypurossa asuneet ja tänne vasta muuttaneet. On erilaisia elämäntilanteita, erilaisia taustoja ja erilaisia taloudellisia lähtökohtia. Mutta kahvi on kaikille samaa. Ja sitä muuten kuluu. Viime vuosina olemme halunneet tehdä entistä tietoisemmin töitä sen eteen, että Myllypuro-Seuran toiminta todella kuvastaisi alueen moninaisuutta. Juuri tässä on mielestäni yksi Myllypuron suurista rikkauksista.

Olemme tehneet yhteistyötä maahan muuttaneita naisia tukevien yhdistysten kanssa. Yhteistyömme Myllykaaren kotiyhteisön kanssa on kasvanut, ja sen asukkaista on tullut tärkeä ja aktiivinen osa Myllypuro-Seuran yhteisöä. He eivät ole vain toimintamme osallistujia, he ovat mukana tekemässä. Ja juuri sitä osallisuus parhaimmillaan on. Meille osallisuus ja yhdenvertaisuus ei tarkoita ainoastaan sitä, että sanomme kaikkien olevan tervetulleita. Se tarkoittaa myös sitä, että pysähdymme miettimään, ketkä eivät vielä ole mukana – ja mitä voisimme tehdä, jotta heidänkin olisi helppo tulla. Osallisuus syntyy lopulta aika tavallisista asioista. Siitä, että joku kutsuu mukaan. Siitä, että joku kysyy mielipidettä. Siitä, että saa itse tehdä ja vaikuttaa. Ja siitä, että seuraavan kerran ovesta tullessa joku jo tuntee nimesi. Lopulta syntyy tunne: minä kuulun tänne.

Tänä juhlavuonna olemme halunneet pysähtyä myös Myllypuron tarinoiden äärelle. Siksi olemme herättäneet uudelleen henkiin paikallislehti Myllyviestin. Juhlavuoden lehden teemana on osuvasti Meidän Myllypuro: millainen Myllypuro on ollut, millainen se on tänään ja millainen siitä tulevaisuudessa tulee. Ja jos paikallislehden tekeminen, kirjoittaminen, kuvaaminen tai juttuideoiden jakaminen kiinnostaa, meihin saa ehdottomasti olla yhteydessä. Mutta juuri nyt ei tarvitse edes avata lehteä nähdäkseen, miltä tämän päivän Myllypuro näyttää. Riittää, että katsoo ympärilleen täällä Myllypuro-päivässä. Täällä on eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä viettämässä päivää yhdessä. Ja oikeastaan juuri sitä varten Myllypuro-Seura perustettiin 60 vuotta sitten. Yhteishenkeä. Yhteenkuuluvuutta. Kohtaamisia.

Kuudessakymmenessä vuodessa ihmiset ovat vaihtuneet, toimintatavat muuttuneet ja Myllypuro kasvanut ympärillämme. Mutta yksi asia on pysynyt: Myllypuro-Seura on myllypurolaisten oma seura. Ja sellaisena haluamme sen säilyttää myös tulevaisuudessa. Siksi haluan lopuksi esittää kutsun juuri sinulle. Jos haluat tuntea paremmin oman alueesi ihmisiä, tehdä jotain yhdessä tai vaikuttaa oman kaupunginosasi asioihin – tule mukaan. Ja jos sana vaikuttaminen kuulostaa liian juhlalliselta, voit aivan yhtä hyvin tulla ensin kahville. Orpaantuvalla juodaan Seurasumppeja maanantaisin, liikutaan Ryhmästä ryhtiä -ryhmissä, tehdään taidetta, kävellään yhdessä ja järjestetään asukasiltoja. Me järjestämme tapahtumia ja talkoita, vaikutamme Myllypuron asioihin, teemme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, ylläpidämme myllypuron alueryhmää, julkaisemme Myllyviestiä ja valitsemme vuosittain Vuoden Myllypurolaisen.

Ja välillä teemme ehkä kaikkein tärkeintä: keitämme kahvia, avaamme oven ja annamme ihmisille paikan kohdata toisensa. Tule siis mukaan, pidetään Myllypurosta huolta, kehitetään sitä yhdessä – koska Myllypuro on meidän yhteinen kotimme. Ja ennen kaikkea pidetään huolta siitä, että mahdollisimman moni voi täällä ajatella: minä kuulun tänne. Kiitos kaikille niille ihmisille, jotka ovat kuudenkymmenen vuoden aikana rakentaneet Myllypuro-Seuraa.Kiitos vapaaehtoisille, jäsenille, asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitos koordinaattorillemme Mariina Kortesmäelle. Kiitos teille, jotka olette täällä tänään.

Hyvää 60-vuotisjuhlavuotta Myllypuro-Seuralle – ja oikein hyvää Myllypuro-päivää meille kaikille!